Jorge Manrique

Jorge Manrique (noin 1440 – 1479) oli espanjalainen runoilija ja sotilas. Manrique osallistui aktiivisesti Henrik IV Kyvyttömän ja Isabella Katolilaisen välisiin konflikteihin Isabellan puolella, mutta kuoli Garcimuñozin linnan taistelussa vuonna 1479 pian Isabellan saavutettua kruunun.

Manrique kuului merkittävään aatelisperheeseen, joka oli sukua Kastiliaa hallinneelle Trastámara-suvulle. Hän oli Iñigo López de Mendozan, Santillanan markiisittaren sisaren lapsenlapsi, Kastilian kanslerin () Pero López de Ayalan jälkeläinen ja Gómez Manriquen, Toledon ''corregidorin'' veljenpoika; mainitut esivanhemmat olivat 1300–1400-lukujen tärkeitä runoilijoita. Jorge Manrique muistetaan sekä runoistaan että sotataidoistaan. Hän kirjoitti noin neljäkymmentä runoa, melkein kaikki rakkausrunoja, ja yhden runon oman isänsä kuolemasta. Tämä runo, ”Coplas a la muerte de su padre” (Säkeitä isänsä kuolemasta), on Kastilian 1400-luvun kirjallisuuden tunnetuin teos. Wikipedian tuottama