Fernán Caballero

| kuolinpaikka = - | ammatit = kirjailija | arvonimi = - | äidinkieli = espanja | kansalaisuus = Espanja | aikakausi = | tyylilajit = | aiheet = | suuntaus = | tuotannon kieli = espanja, saksa | debyyttiteokset = | pääteokset = | sivusto = | puoliso = | lapset = | vanhemmat = | palkinnot = | ehdokkuudet = | uskonto = | huomioita = | allekirjoitus = }} Fernán Caballero, oikea nimi Cecilia Böhl von Faber, (1797−1877) oli espanjalainen kirjailija. Hänen isänsä oli saksalainen ja äiti espanjalainen. Caballero oli kolmasti naimisissa ja viimeksi sevillalaisen asianajajan de Arromin kanssa, mutta käytti kirjailijana aina mainittua salanimeä. Hänen isänsä, Saksan konsuli Cadizissa, antoi tyttärelleen erittäin huolellisen kasvatuksen, jota sen ajan espanjalaisiin oloihin nähden oli loistava. Cecilian koti Sevillassa tarjosi hänen toisen avioliittonsa aikana kokoontumispaikan kaupungin ylhäisölle ja taiteellisille ja tieteellisille piireille, myös ulkomaalaisille.

Caballero kirjoitti ensimmäisen kaunokirjallisen tuotteensa saksaksi ja käänsi sen 18 vuotta myöhemmin espanjan kielelle, ja se ilmestyi nimellä ''Sola, cuadro de costumbres sevillanas''. Se kuvasi erästä Sevillassa suurta huomiota herättänyttä tapausta. Vuonna 1849 hän julkaisi ''El heraldo de Madrid'' -lehdessä ensimmäiset luvut sittemmin kirjan muodossa suuren menestyksen saavuttanutta romaaniansa ''La Gaviota'', joka elävästi ja oivallisin paikallisvärein kuvasi eteläespanjalaisia oloja. Kansanelämän kuvaus oli siinä aivan uutta.

Caballeron suuria romaaneja ovat edelleen ''Clemencia'' (1852), jonka aiheen kirjailija on ottanut omasta elämästään, ''Elfa õ la España treinta años ha'', ''Lágrimas'', jossa viimemainitussa kirjailijan jyrkkä katolisuus pistää silmään, ja ''La familia de Alvareda'', traagisuutta sisältävä kansanelämän kuvaus. Vuosina 1852−1861 hän kirjoitti seitsemän novellia, jotka on julkaistu yhteisnimellä ''Novelas de costumbres'' ('tapainkuvauksia'). Toisella hänen kertomussarjallaan on nimenä ''Relaciones'' ('kertomuksia') ja ''Cuadros de costumbres'' ('tapojen maalauksia'). Kaunokirjallisten teosten lisäksi Caballero on julkaissut ensimmäisen kokoelman espanjalaisia kansansatuja ja -lauluja sekä folkloristisia kirjoituksia. Caballero toimitti kootut teoksensa painosta kahdesti, ensin 19 nidoksena (1856) ja myöhemmin 13 nidoksena (1860−1861). Hänen kuoltuaan ilmestyivät hänen viimeiset kertomuksensa ''Ultimas produciones'', (1878). Fernando de Gabriel y Ruiz de Apodaca liitti niihin elämäkerrallisen luonnoksen. Wikipedian tuottama